Taloussanomat, Katja Okkonen 18.1.2009:
Järki käteen lamatalkoissa
Lamatalkoot kuumentavat tunteita. Pitäisikö panna tili sileäksi ja kuluttaa kansantalouden hyväksi, vaikka työttömyyden uhka pelottaa? Oman järjen käyttö on sallittua, muistuttaa asiantuntija. Osalla on pelivaraa omassa taloudessaan, osalla ei. Kuluttajan harteille laman torjuntaa ei pitäisi hänestä kuitenkaan sälyttää.
Suomalaisten patisteleminen kuluttamaan herättää tunteita puolesta ja vastaan. Toisia ärsyttää se, miksi työpaikkansa puolesta pelkäävien pitäisi kuluttaa viimeiset euronsa kansantalouden hyväksi. Joitakin pistää vihaksi kulutusvimman lietsominen ylipäätään.
Toinen puoli taas kimmastuu siitä, että ihmisiä säikytellään turhan päiten säästämään – ja kansantalous kärsii.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto uskoo, että erilaisilla patistuskampanjoilla on hyvin vähän tehoa. Ihmiset tuppaavat joka tapauksessa tekemään niin kuin parhaaksi näkevät. Ja useimmiten päätökset ovat perusteltuja.
– Kyllä ihmiset arvioivat oman tilanteensa ensin ja käyttäytyvät sen mukaan sen sijaan, että ottaisivat huomioon oman käyttäytymisen epävarmoja ja epäsuoria vaikutuksia, Lehto sanoo.
Osalla pelivaraa ei vain ole
Osa uskoo siihen, että oma työpaikka ja tulotaso on turvattu. Ja nämä ihmiset todennäköisesti jatkavat kulutustaan entiseen malliin ihan ilman kampanjoitakin.
Kun taas toiset, usein pienituloiset, ovat tähänkin asti kuluttaneet kaiken sen, mikä käteen jää. Pelivara on siis alun perinkin vähäinen, ellei olematon.
– He ovat koko ajan kuluttaneet aika paljon ja eläneet voimiensa rajoilla. Ei heillä ole edes mahdollisuutta muuttaa käyttäytymistään.
Velkaantuminen voi johtaa ongelmiin, jotka pienentävät pelivaraa entisestään.
Milloin on syytä pelätä?
Työttömyyden ja tulojen putoamisen pelko on se, joka saa monet nykytilanteessa varovaiseksi. Mutta milloin työttömyyden pelko on perusteltu?
– Todennäköisyys joutua työttömäksi vaihtelee yksilökohtaisesti. Osa ihmisistä kokee tilanteensa aika varmaksi ja pitää todennäköisyyttä pienenä. Nämä jatkavat aika paljon entiseen malliinsa elämäänsä.
Lehto muistuttaa, että on paljon esimerkiksi vientiteollisuudessa työskenteleviä keski- tai hyvätuloisia, joilla voi olla perusteltu syy pelätä työttömyyttä tai tulojen vähenemistä.
– On aika kohtuullista, että nämä ihmiset jonkin verran lisäävät säästämistä, koska he odottavat, että tulotaso tippuu. Ainakin ansiot voivat tippua, jos kaikenlaiset palkanlisät jäävät pois ja niin edespäin.
Puskureita ei ole kasvatettu
Nämä ihmiset lisäävät Lehdon mukaan suurella todennäköisyydellä säästämistä, mikä näkyy kulutuksen kasvun hidastumisena. Hän huomauttaa, että säästämisaste on Suomessa ollut viime vuosina hyvin alhainen.
– Puskureita ei ole ollenkaan kasvatettu, melkein päinvastoin. Nyt jonkin verran kasvatetaan, mikä voi yllättävästi supistaa kulutusta.
Lehto muistuttaa, että ihmiset itse ovat oman tilanteensa parhaimpia asiantuntijoita.
– Tulee mielikuva, että vastuuta sysätään tavallisten ihmisten harteille. Että nyt voitte muuttaa käyttäytymistänne ja nostaa Suomen lamasta.
REFERAATTI
Katja Okkonen kirjoittaa Talous sanomissa 18.1.2009 erittäin ajankohtaisen artikkelin. Okkonen nimittäin käsittelee artikkelissansa nykyhetken taantumaan ja lamatilannetta. Artikkelin Okkonen aloittaakin hyvällä retorisella kysymyksellä: ”Pitäisikö panna tili sileäksi ja kuluttaa kansantalouden hyväksi, vaikka työttömyyden uhka pelottaa?” Asiantuntijan ratkaisu tähän on, että kuluttajien harteille laman torjuntaa ei tule sysätä ja oman järjen käyttö on suotavaa.
Mielestäni asia onkin juuri näin. Kansan ei tule olla torjuntakeino, eikä pelinappula. Mahdollisesti kuitenkin tulevaisuudessa, mikäli lamatilanne vielä pahenee niin, tulee kansasta enemmän ja enemmän pelinappula.
Okkosen artikkelissa todetaan, että kansan patisteleminen kuluttamaan herättää tunteita, niin puolesta kuin vastaakin. Kuluttamista vastaan perustellaan sillä, että viimeisiä rahoja ja säästöjä ei kansantalouteen haluta laittaa. Lisäksi uhkana kun on työpaikan menettäminen, ei kansantalous kansalaisia niinkään kiinnostaa, vaan vain oma henkilökohtainen talous. Kuluttamiseen patistaminen herättää Okkosen mukaan jopa vihaa kansan keskuudessa.
Vastaavasti kuluttamista perustellaan sillä, että ihmisiä on turhaan säikytelty ja kannustettu säästämiseen, josta siis kansantalous kärsii. Itse kuitenkin pidän molempia perusteluina hyvänä, mutta suurin osa väestöstä kuitenkin kuuluu tulojen mukaan pieni- ja keskisuureen tuloluokkaan. Tämä tarkoittaa, että varoja ei ole varastossa kansantaloutta varten. Mielestäni siis on oikein ja perusteltuakin, että ensin kansalainen hoitaa oman talouden kuntoon ja huolehtii ettei velkaannu.
Mielipiteeseeni yhtyy myös artikkelissa kommentoinut palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto. Lehto nimittäin kommentoi artikkelissa, että ”ihmiset tuppaavat joka tapauksessa tekemään niin kuin parhaaksi näkevät.”
Kansalaisissa on kuitenkin joukko, joiden työpaikka ja tulotasokin on turvattu. Tällä joukolla on kansantaloudessa juuri nyt erittäin tärkeä asema, koska he kuluttavat jatkossakin todennäköisesti samaan malliin kuin ennen. Tämä onkin hyvä asia, että kansantalouteen saadaan rahaa ”kiertoon” ja samalla kuitenkin kansalaisten yksilöllinen rahatilanne pysyy kontrollissa.
Artikkelissa pohditaan myös milloin on syytä todella pelätä työttömyyttä ja tulojen tippumista. Vastaukseksi artikkelissa kirjoitetaan, että työttömyys vaihtelee. Tilanne onkin juuri tämänkaltainen. Osalla pelko on suuri ja aiheellinen, kun taas toisilla elämä jatkuu samaa rataa kuin ennen.
Eero Lehto kuitenkin nostaa esille vientiteollisuuden. Vientiteollisuudessa työskentelee keski- ja hyvätuloisia paljon, mutta uhka työttömyydestä ja tulojen vähentymisestä on oleellinen. Uhka synnyttää mm. säästämistä ja varojen tarkempaa hallintaa, mikä vastaavasti siis tekee nyt ”hallaa” kansantaloudellemme. Vientiteollisuus kärsii tietenkin, koska maailman taloustilanne on yleisesti ottaen tällä hetkellä taantumassa ja / tai jo lamassa.
Artikkelin loppuun Lehto toteaa hyvin, että ihmiset ovat oman tilanteensa parhaimpia asiantuntijoita. Yhdyn täysin Lehdon mielipiteeseen, sillä kuka muu tietää raha-asiasi paremmin kuin sinä itse?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti