Kansantalouden kasvu oli kotitalouksien kulutuksen varassa
Lama-taantuma-lama-laskukausi, viimeiset puoli vuotta on taisteltu taloudessa harmaita pilviä vastaan ja arveltu saapuuko maailmalla velloneet synkät pilvet myös Suomeen. Tuleeko 1990-kaltainen lama, laskukausi vai mitä? Nyt se on sitten selvillä, ”Suomen kansantalous sukelsi viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä virallisesti taantumaan.” Tilastokeskuksen mukaan Suomen kokonaistuotanto supistui toisena perättäisenä vuosineljänneksenä, ja laskua pidetään kansantalouden tilinpidon tietojen mukaan rajuna.
Talouden lasku on ollut yhtä jyrkkää viimeksi 1990-luvun alussa. BKT:n määrä supistui loka-joulukuussa 2,4 prosenttia vuotta aiemmasta, ja edellisestä neljänneksestä kokonaistuotanto pieneni 1,3 prosenttia. Suomen BKT:n kasvu on ollut alkuvuodesta kuitenkin niin voimakas, että loppuvuoden laskusta huolimatta BKT kasvoi koko vuonna 0,9 prosenttia. Edellisvuonna kokonaistuotanto ylsi 4,2 prosentin kasvuun. Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius luonnehtii supistumista sekä äkkinäiseksi että voimakkaaksi. Viime vuonna tuotannon pysyminen kasvun puolella kerrotaan olleen kuluttajien ansiota, kun sekä yksityinen kulutus että julkinen kysyntä kasvoivat, ulkomaankaupan hiipuessa vetäjän paikalta.
Varmasti kaikki ovat seuranneet uutisia ja huomanneet juuri kuinka nopeaan tahtiin alkoi laajoja irtisanoutumisia, lomautuksia ja tuotannon lopetusilmoituksia tulla. Monin aloin vienti lopahti täysin, kun Euroopassa taloudelliset vaikeudet vaikuttivat jo. Näin yrityksillä tilauksia ei tullut enää lisää, ne keskeytettiin tai peruutettiin jopa kokonaan, jolloin myös tuotanto alkoi laskea. Kun tuotanto alkoi laskea, tuli pakolliseksi karsia kuluja ja näin alkoi työntekijöiden lomautukset ja irtisanomiset.
Kansainvälisen rahoituskriisin vaikutuksia alettiin jo odotella Suomessa Rothoviuksen mukaan. Ensimmäiset merkit kasvun selvästä kääntymisestä olivat kuitenkin jo havaittavissa kesällä. Noususuhdanteen huipun Suomen kerrotaan ohittaneen vuoden 2007 lopussa. Talouden kasvulla oli kuitenkin niin hyvä perintö, että viime vuonnakin talous kasvoi. Tämän vuoden bruttokansantuotteen ennustetaan kuitenkin supistuvan -1 prosentin, jos tuotanto pysyisi loppuvuoden tasolla.
Talouden eri alojen mittarit heilahtivat vuoden lopulla kehittämispäällikkö Ilkka Lehtisen mukaan reippaasti punaiselle. Laskua oli näkyvissä muun muassa teollisuuden tuotannossa ja tilauksissa, rakentamisessa, ulkomaankaupassa, metsäteollisuudessa, asuntorakentamisessa. Työllisten määrässä notkahdus tapahtui ensimmäisen kerran alaspäin vasta tammikuussa. Kulutukseen talouden nopea käänne on kuitenkin vaikuttanut yllättävän vähän. Lehtisen mukaan taantuma ei ole vaikuttanut kolmeen neljäsosaan kuluttajista. Helmikuussa yhä 80 prosenttia kuluttajista arvioi, ettei taantuma ole vaikuttanut heidän omaan kulutukseen. Vain 2 prosenttia kuluttajista kertoo vähentäneensä omaa kulutusta paljon. Kulutuksen vahvuuden syynä kerrotaan olleen tulojen kehitys.
Itse en ole huomannut esimerkiksi perheessä tai tutuilla suuria muutoksia kulutuksissa, ja mielestäni ei siihen ole syytä jos oma taloudellinen tilanne on hyvä. Ei tulisi muuttaa kulutustottumuksiaan sen vuoksi, että Suomi on nyt virallisesti taantumassa jos siihen ei itsellä tarvetta ole.
(Turun Sanomat, Lauantai 28. helmikuuta 2009, Artikkeli: ”Suomen talous sukelsi taantumaan vuoden viimeisellä neljänneksellä)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti