Nyt on vain odotettava

Tällä hetkellä moni yrittäjä miettii, onko hallitukselta tulossa vielä lisäapuja synkkään taloustilanteeseen. Valtiosihteeri Jyrki Sailaksen mukaan kaikki voitava on tässä vaiheessa tehty. Sailas sanoo, että kansallisella elvytyksellä ei saada ihmeitä aikaan, koska ongelma on täysin kansainvälinen. Nyt ei siis voida kuin odottaa. Ulkomaankauppa on laskenut romahdusmaisesti kaikkialla.

Silti rahaa on tulossa ja on arvioitu, että Suomi on yksi tehokkaimmista elvyttäjistä. Elvytykseen käytetään tänä vuonna 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallitus on päättänyt tukea esimerkiksi vientiä - Finnveran vientiluottoja kasvatettiin ja lisäksi lanseerattiin uusia instrumentteja kuten suhdannelainat. Valtiosihteeri muistuttaa, että viennin rahoitusjärjestelyt ovat tehty kilpailukykyisiksi. Maailma ei ole pysähtynyt.

Aikaistamalla rakennus- ja väylähankkeita hallitus on pannut liikkeelle 1,6 miljardin investoinnit. Kun siihen lisätään vielä kansaneläkemaksun poisto ja poisto-oikeuksien korotus, tulee elvytyspaketin hinnaksi kaksi miljardia euroa. Huhtikuun alussa Kela-maksu alenee 0,8 yksikköä ja poistuu ensi vuoden alussa kokonaan. Sailaksen mukaan Kela-maksun poisto on konkreettinen kilpailukykyä parantava keino. Kuntien kustannukset kevenevät tänä vuonna 70 miljoonaa ja ensi vuonna 250 miljoonaa euroa.

Kansallisin voimin voi kuitenkin vaikuttaa yksityiskulutuksella. Verohelpotusten, inflaation hidastumisen ja nimellispalkkojen korotusten takia kansalaisten ostovoima on nyt korkealla. Yksityistä kulutusta on tuettu paljon.

Hallitus on käynnistänyt budjetti- ja lisäbudjettiesityksissään useita mittavia rakennus- ja infrastruktuurihankkeita. Ne tarjoavat työtä 3700 henkilötyövuoden verran. Eniten on kuitenkin elvytetty maa- ja vesirakentamista ja suuria tiehankkeita on aiennettu. Maa- ja vesirakennusala ovat kohtuullisen tyytyväisiä, sillä näyttää siltä, että ensi talvi on aika hyvin turvattu. Ilman elvytystä tämä ei olisi ollut mahdollista, kertoo Sailas.

Talonrakennussektoria dominoi asuntojen rakennus ja sen takia se on hankalampi elvytettävä. Suurin pulma on pankkirahoituksen löytäminen asuntotuotannolle. Vaikka rakennustuotteiden hinnat laskussa ja rakentajia saisi, omakotitontteja jää myymättä. Tämä johtuu kuluttajien psykologiasta.

Korjausrakentamisessa sen sijaan on näkyvissä jopa ylikuumenemista - esimerkiksi putkimiehistä on ollut paikoin pulaa. Palvelusektori on jätetty elvytystalkoiden ulkopuolelle, sillä palvelut eivät ainakaan toistaiseksi ole kriisissä. Ohjelmistoalan kehitystä seurataan tarkkaan, sillä jos se menee oikein huonoon jamaan, on mietittävä millaisilla hankkeilla valtio pystyisi alaa auttamaan. Se vaatisi tietysti lisää rahaa ja Sailaksen mukaan nykybudjeteissa siihen ei olisi varaa.

Artikkelissa Sailas sanoo, että kansallisella elvytyksellä ei saada ihmeitä aikaan, mutta mielestäni olisi tärkeää elvyttää mahdollisimman monessa maassa kansallisesti, jotta saataisiin aikaan myös kansainvälistä elvytystä. Talonrakennussektorilla menee nyt huonosti, ja mielestäni siihen voisi nyt yrittää panostaa. Rakentaminen on halpaa tällä hetkellä, se työllistäisi ihmisiä ja työvoimaa olisi tarjolla. Lisäksi korot ovat nyt alhaalla.

Lähde: Kauppalehti, Perjantai 6. maaliskuuta 2009 artikkeli: Sailas: Nyt vain odotetaan