Jan Hurri käsittelee artikkelissaan 1990-luvun lamaa ja siitä miten elpyminen siitä on vieläkin kesken. Nykyinen taantuma uhkaa muuttua lamaksi, vaikka Suomi ei ole täysin elpynyt edellisestäkään. Talous ja pörssi ampaisivat viime lamasta uuteen nousuun muutamassa vuodessa, mutta työllisyys ei toipunut niin nopeasti. Työllisyyden lisäksi lama jätti pitkän varjon asuntomarkkinoille, jotka virkosivat selvästi taloutta hitaammin.
Talouden tunnusluvut syöksyvät nyt alas kovalla voimalla, viimeksi tälläistä on koettu 1990-luvun alkuvuosina. Osa ekonomisteista puhuukin jo suoraan lamasta. Lamarinnastukset ovat pahaenteisiä, sillä parikin vuotta kestävällä täysimittaisella lamalla voi olla erittäin pitkä ja synkeä varjo. Suomen 1990-luvun alun lama oli läntisten teollisuusmaiden ankarin talouskurimus sitten toisen maailmansodan, mahdollisesti jopa sitten 1930-luvun maailmanlaajuisen lamakauden.
Pahinta Suomen viime lamassa oli kuitenkin se, että lama ei ole täysin hellittänyt vieläkään.
Talous syöksyi 1990-luvun alun Suomessa nelisen vuotta raakaa alamäkeä. Vuosina 1990–93 maan bruttokansantuote supistui alamäen alkamisesta uuden nousun alkuun karkeasti 15 prosenttia, osakekurssit Helsingin pörssissä menettivät arvostaan jopa 70 prosenttia. Talouden ja pörssin alamäki ei kuitenkaan kestänyt loputtomiin.
Markan kelluttamisen, voimakkaiden koronlaskujen ja pääomatuonnin vapauttamisen jälkeen talous toipui uuteen rivakkaan nousuun ja osakekurssit ampaisivat rakettimaiseen nousuun. Bruttokansantuote toipui ennalleen seitsemässä vuodessa alamäen alkamisesta. Osakekurssit elpyivät ennalleen vielä nopeammin, kurssit olivat takaisin romahdusta edeltäneessä huipussaan viidessä vuodessa.
Mutta työllisyys ei ole vieläkään toipunut ennalleen.
Suomen viime lamaa on arvioitu selvästi tyypillistä talouskriisiä ankarammaksi. Nykyistä talouskriisiä on kuitenkin vaikea arvioida, on vaikeaa ennustaa kauanko se kestää ja kuinka pahan jäljen se jättää. Nyt Suomi on kuitenkin eri asemassa viime laman aikaan. Viime lamaan Suomi syöksyi korviaan myöten veloissa, veloissa olivat niin kotitaloudet, yritykset ja koko kansantalouskin.
Nyt lukuisat kansainväliset vertailut osoittavat Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tapaan, että Suomi ja suomalaiset ovat kaikista länsimaista kenties vähiten velkaisia ja asuntojenkin hinnat ovat meillä pysyneet kohtuullisina.
Hyvä kunto parantaa nyt Suomen kriisinkestävyyttä, mutta ei Suomikaan täysin turvassa ole. Tämä on käynyt lukuisista lomautus- ja irtisanomisuutisista täysin selväksi.
Aika näyttää miten tässä käy, ennustuksia on vaikea tehdä.
(Taloussanomat, 22.3.2009 07:02 Artikkeli: ”Lamasta syntyy pitkä varjo” )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti